Ihanaa, saatiin vihdoin meidän pikkuinen taloon! Nimittäin pieni ja siro lipasto, jonka klaffikannen saa avattua hoitopöydäksi. Ja jonka laatikoihin mahtuvat kaikki hormonimyrskyissäni hamstraamat supersöpöt pikkuvauvanvaatteet, joita ilman vauva ei ehkä uskoisi, että rakastetaan sitä enemmän kuin mitään.
 |
| Meidän pikkuinen |
Tänä aamuna lipasto näytti siltä kuin se olisi aina ollut makuuhuoneen ikkunaseinällä. Epämääräiset kirjavat esineet lipaston päällä ovat niitä muita olennaisia lastentarvikkeita eli 1) muumitaulu, jossa peikkoväki karkeloi metsässä osan porukasta näyttäen yhtä ahdistuneelta kuin aina ja 2) nesteellä täytetty venyvä kuminen tomaatti, jonka anoppi toi Rooman tuliaisena.
Mielestäni meidän lastenhuone (eli makuuhuoneen puolikas seinä) on jo häkellyttävän valmis. Mitäs me loput 20 viikkoa tehdään?
PS. Anteeksi, että huijasin. Ei me oikeasti pidetä huonekaluja perheenjäseninä. Toivottavasti et pettynyt, lapsi ei nimittäin näillä näkymin synny vielä pitkään aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna tulla vaan!