Ensimmäisen kolmanneksen raskausviikot

Raskausviikkojen numerointi, erityisesti näin jälkikäteen, on ensimmäisellä kolmanneksella hieman hankalaa, koska se, mitä alunpitäen pidin viikkona viisi, osoittautuikin ensimmäisessä ultrassa viikoksi 7/8. Muutenkin hämmennyn joksikin aikaa terveydenhuollon laskukaavan (täydet viikot + päivät) ja kaikenmaailman nettilaskureiden (alkavat viikot) erosta.

Raskausviikko 1 (myöhemmin kävi ilmi, että oikeasti kyseessä oli viikko 4) Hiihtoa, laskettelua, blinibileitä. Sunnuntaille luvattu mahtava hiihtokeli pakottaa himmailemaan lauantai-illan blinibileissä, mikä tuntuu myöhemmin hyvältä.

Raskausviikko 2 (5) Muistelen olleeni väsynyt. Mutta sehän kuuluu talveen?

Raskausviikko 3 (6) Kiireinen viikko töissä, ei muuta. Iltaisin käyn konsertissa, teatterissa, lenkillä ja pelaamassa tennistä.

Raskausviikko 4 (7) Enkös minä suunnitellut niin, että menkat tulisivat ennen ensi viikon alppireissua? Otan ehkäisyrenkaan pois ja jään odottelemaan. Heitän aamiaisella parille ystävälle läpällä, että menkat on myöhässä. Mutta näitä on kuultu ennenkin.

Raskausviikko 5 (8) Jos pysähtyisin ajattelemaan asiaa, niin menkkojen olisi pitänyt alkaa jo, mutta juon mieluummin viiniä Alpeilla laskettelemisen lomassa. Ehkä jatkuva urheilu aiheuttaa sen verran stressiä, että menkat eivät vielä ala? Gondolissa meinaa tulla huono olo, muuten voin mainiosti. 

Lounas Alpeilla. Huolehdin alkion ravinteiden saannista.

Raskausviikko 6 (9) Paluu arkeen. Apteekin kautta. "Hups." Käyn työmatkalla maassa, jonne mun piti olla muuttamassa syksyllä, mutta jonne en nyt sitten välttämättä pääsekään lähtemään. Se selviää kuitenkin vasta kun uskallan käydä henkilöstöhallinnon kanssan juttelemassa kuuden viikon päästä.

"Hups."

Raskausviikko 7 (10) Kai me nyt sitten pidetään tämä. Sairastun influenssaan, mikä aiheuttaa hillitöntä googlailua löydöksenään artikkeli, jonka mukaan äidin flunssa raskauden alussa vähentää lapsen älykkyyttä. Jee, me varmaan voitetaan Pikku-Kekkonen Triviaalissa vielä kymmenen vuoden päästä.

Raskausviikko 8 (11) Eka neuvola. "Ensimmäiset kaksi viikkoa on sitten tärkeää, että lasta ruokitaan pelkällä rintaruokinnalla, silloin syntyy se tunneside."  Työmatkalla nukahdan sporaan.

Raskausviikko 9 (12) Pääsiäisenä kerrotaan vanhemmille, koska mun äiti arvaa joka tapauksessa. Minä aamiaispöydässä kun ollaan yritetty kaksi päivää kakistaa uutista ulos: "Pitäiskö meidän kertoa?". Mun äiti: "Saanko arvata?". Melkein kaikki: nykivää itkua. Mun isä minuuttia myöhemmin: "Minä en ymmärrä, mitä tapahtuu?". Äiti oli nähnyt mun silmistä. Jösses.

Raskausviikko 10 (13) Laboratoriokokeet. Jos nyt saisi mustaa valkoiselle, niin voisi alkaa orientoitua tähän touhuun. Koska menkkojen jääminen, tissien kasvaminen, positiviinen raskaustesti ja muutaman viikon jatkunut lievä etominen ei riitä. 

Raskausviikko 11 (14) Labrassa selvitettiin, että mulla ei ole kuppaa, hepatiittiä tai HIV:tä, mutta ei sitä, olenko raskaana. Epätietoisuus siis jatkuu. Kyllästyin odottamaan kutsua ultraan ja soitan kättärille, mistä todettiin, että tällähän on kiire. Etominen loppuu, en oksentanut kertaakaan.

Raskausviikko 12 (15) Itken ja nauran vuorotellen, kaikki huolestuttaa. Parisuhde, ura, kodin sisustus, hallituksen muodostuminen. Ainoa mistä olen suunnilleen varma, on että tulen kauheasta rimpuilusta huolimatta hurahtamaan. Löydän itseni lastenvaateosastolta hypistelemästä 50-senttisiä purjelaivabodyja. Vielä ensimmäiseen ultraan mennessäni olen varsin epäuskoinen koko solurykelmän suhteen - ei mussa kasva mitään. Siellä se alien kuitenkin sukeltelee ja tekee voltteja. Pään mitan mukaan aikaa onkin mennyt 14+6 eikä suinkaan 12+2 niin kuin oletettiin. Ensimmäinen kolmannes siis takana.