Tulkoon leikkauslista - lasini on puoliksi täynnä

Uuden hallituksen leikkauslista onjulkistettu! Maailmassa on virhe, huutavat blogit, lööppilehtien otsikot ja lukuisat kolumnit. Väärin leikattu, vähäosaiset kärsivät. Oppositiojohto tyrmäsi leikkauslistat pari minuuttia niiden julkistamisen jälkeen – tulevaisuus ja kestävät arvot on nyt hylätty. Indeksit lakkautetaan, leikataan ja jäädytetään.

Eilen julkistettu leikkauslista herätti valtavan porun ja otsikoita on revitty jo ennen kuin aiheeseen ehdittiin paneutua otsikkotasoa syvemmältä. Vastalauseiden ryppään jälkeen tuntui raikkaalta lukea aamun lehdestä edellisen laman aikaan lakitetun Päivi Anttikosken viisas ja kaukonäköinen pääkirjoitusteksti,  joka on suunnattu tämän kevään ylioppilaille:

"Olkaa te esimerkkejä ja näyttäkää meille välillä jo toivonsa menettäneille vastavalmistuneen toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa.

Ja aina kun uusi hallitusohjelma esitellään, miettikää te, kuinka sen avulla selvitään yhdessä – älkää vain keskittykö etsimään siitä virheitä ja vääryyksiä.

Näyttäkää, että aina on mahdollista ajatella lasin olevan puoliksi täynnä."

Itse näkisin leikkauslistan juurikin näin. Mielestäni on tärkeintä, että jotain tehdään. Suomi on maannut seisovassa vedessä rähmällään jo kauan, ja on ehdottomasti hyvä, että liikettä johonkin suuntaan tapahtuu. Kaikkien alojen asiantuntijat yhteensä eivät ole riittävän viisaita arvioimaan toimien aiheuttamia yhteenlaskettuja muutoksia riittävällä tarkkuudella - tulokset nähdään vain ajan kanssa. Tärkeintä on se, että pysähtyneisyys olisi nyt ohi, ja että muutoksia uskalletaan tehdä niin nyt, kuin vastaisuudessakin, jos nyt tehty päätös osoittautuu kansakunnan kokonaisedun kannalta ennemmin haitalliseksi kuin hyödylliseksi.

Kaiken kaikkiaan leikkauslista on laaja, juustohöylää on käytetty liki kautta linjan ja esimerkiksi yrittäjyys ja sosiaali- ja terveyspuolen uudistukset on huomioitu. Tuloverotusta ei kiristetä, ja palkansaajien ostovoimaa ylläpidetään kynsin hampain, olkoot sitten vaikka universaalien etuuksien kustannuksella.

Totta kai ollaan tilanteessa, jossa jokainen eturyhmä kaivautuu omaan poteroonsa ja suree oman kakkunsa leikkaamista. En itsekään allekirjoita kaikkea esitettyä, ja omasta tilanteesta tarkasteltuna erityisesti päivähoidon heikentäminen ja se, ettei vanhempainvapaiden jakamiseen vieläkään puututa, sapettaa. Mutta - tätä demokratia on, tätä on talouskuri. Nyt tarvittaisiin sitä kuuluisaa luottamusta - uskoa siihen, että koko yhteiskunnan paras osoittautuu pitkällä aikajänteellä myös yksilön ja yksittäisen sektorin parhaaksi. Seis siis nillitys ja leuka pystyyn. Eiköhän tästäkin paketista löydy myös hyviä piirteitä - alla omat kommentteini leikkauslistan kohokohtiin. Teksti on laittoman pitkä, mutta en taas kerran malta olla ottamatta kantaa vähän joka asiaan.

Korotetaan työtulovähennystä, kohdistuu pieni- ja keskituloisille. –450 milj.

• Pelkkää plussaa. Suurituloiset eivät veronkevennyksiä kaipaa; on hyvä lisätä pienituloisten ostovoimaa. Verovähennykset ja muut verotuksen anomaliat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hankalia ja sotivat verotuksen yksinkertaisuuden ihannetta vastaan - jostain syystä verovähennykset ovat kuitenkin poliittisesti helpompi keino kun varsinaiset veronkevennykset.

Otetaan käyttöön 5 prosentin yrittäjävähennys. –130 milj.

Sukupolvenvaihdosten perintäveroa kevennetään ja kehitetään. –40 milj.

• Tuetaan ja helpotetaan pienyrittäjyyttä. Käy järkeen. Toivottavasti tämä on vasta alkua. Esimerkiksi vanhempainvapaiden kustannusten tasaaminen työnantajien kesken yleisen rahaston kautta parantaisi huomattavasti pienyrittäjien mahdollisuuksia rekrytoida nuoria.

Asuntolainojen korkovähennyksiä pienennetään nopeutetusti. Vuonna 2019 vähennys on 25 prosenttia.+150 milj.

• Aivan oikein - korkovähennysten leikkaaminen ei osu pienituloisimpiin, minkä lisäksi kaikenlaisten vähennyksien ja poikkeusten karsiminen tehostaa ja yksinkertaistaa verotusta.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan. +100 milj.

• Reilua, osuu omistavaan luokkaan. Tämähän on tosiasiassa varallisuusveron muoto, joten luulisi kelpaavan myös oppostiolle.

Tupakkaveroa korotetaan asteittain.+270 milj.

• Utopistinen luku! Eiköhän tupakoinnistakin löydy kysynnän hintajoustoa, kun askin hinta lähestyy kymmentä euroa, minkä lisäksi kulutus vuotaa helposti ulkomaille. En kuitenkaan missään nimessä vastusta - hyvä jos röökin vetäminen tehdään vielä nykyistä hankalammaksi.

Sähkön ja lämmön tuotannon verotusta korotetaan päästöperusteisesti. +90 milj.
Korotetaan lämmityksen ja työkoneiden polttoaineiden veroja päästöperusteisesti. +75 milj.

• Paketin harvoja ympäristövaikutteisia veroeriä. Olisin luullut vihreiden olevan edes tähän tyytyväisiä. Teollisuuden päästöperusteinen verotus jäi kuitenkin uupumaan, joten mistään vihreästä paketista ei voida puhua. Selkeä arvovalinta kilpailukyvyn ja ympäristöystävällisyyden välillä.

Tiivistetään yritysveropohjaa ja torjutaan harmaata taloutta. +150 milj.

• Good luck, toivottavasti käytössä on tehokkaat keinot! Sinänsä kannatettava tavoite on aika hulppea siihen nähden, että hallitusohjelmassa ei esitellä ainoatakaan keinoa.

Myynnin yhteydessä perittävää autoveroa lasketaan asteittain ja pienipäästöisiä autoja suosien. –200 milj.

• Hyvä, että kannustetaan autokannan uusimiseen kohti pienipäästöisempiä, vaikka linjaus vähän juntilta kuulostaakin. Let's face it, suuressa harvaan asutussa maassa autoja tulee olemaan, vaikka julkista liikennettä kehitettäisiin kuinka.

Vuotuista ajoneuvoveroa kiristetään. +100 milj.

• Kiristys voisi olla suurempikin, ja päästöperusteinen. Typerää, että liikenneveron muutokset summautuvat valtion kannalta miinusmerkkisiksi samaan aikaan kun lapsiperheiltä leikataan.

Rekisteröidyt veneet ja moottoriajoneuvot pannaan verolle. +50 milj. 

• Nyt vasta! Karkeasti ottaen – jos on varaa pitää venettä tai moottoripyörää, voi siitä maksaa veroakin. Ammattiveneilijöiden kulkuneuvot lienevät tulonhankkimisvähennysten piirissä

Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. –75 milj.

• Harmittaa, kyllä, ja näkyy varmasti käytännön hoitotyössä. Ryhmien suhdeluku heikkenee siis siten, että yhtä opettajaa kohden lapsia tulee seitsemän sijasta olemaan kahdeksan. En tiedä paljonko tällä on oikeasti varhaiskasvatuksen tuloksiin vaikutusta, mutta reaktiot ovat ehkä suhteettomat tosialliseen muutokseen nähden. Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kuitenkin      olennaisessa roolissa, kun pyritään tasaamaan erilaisista lähtökohdista ponnistavien lasten mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Tietty toivon, että mahdolliset lisäleikkaukset tehdään äärimmäisen harkiten ja olennaista varjellen.

Päivähoitomaksuja korotetaan kautta linjan tai esitellään uusi ylin maksuluokka. –54 milj.

• Ylin maksuluokka täysin tervetullut, absolutely, erityisesti kun samassa yhteydessä selvitetään myös kannustinloukkuongelmat. Korotus kautta linjan ei olisi perhemyönteisin ratkaisu. En muutenkaan ole keskustan perhepolitiikasta kauhean innoissani, ja toivon, että päivähoitopolitiikka ei esimerkiksi vaikeuta äitien töissäkäymistä.

Äitiys-, isyys ja vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa rajataan. –28 milj.

• Fiksua, vaikka tuntuukin subjektiivisesti pahalta. Lisäkaneetti "Ehdotus vastaa Ruotsin mallia" vakuuttaa. Niin kiva kuin olisikin vielä vanhempainvapaiden päälle viettää koko perheen kanssa neliviikkoinen kesäloma, on lomakertymän rajaaminen askel solidaarisempaan suuntaan.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Samoin rajataan yksityisen hoidon tukea. –24 milj .

Päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa työttömänä.–30 milj.

• Pienehköt summat; valtava poru. Toivoisin huomion kiinnittyvän siihen, että rajauksesta huolimatta subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy, vieläpä puolipäiväisenä, mikä on mielestäni edelleen varsin anteliasta. Täysipäiväinen hoito-oikeus on ollut etuus, jota on käytetty väärin ja jota on käytetty oikein. Muutos on kuitenkin askel siihen suuntaan, että perheiden tulee itse kantaa vastuu omasta perhesuunnittelustaan. Ja on toki muistettava, että perheillä on oikeus apuun kriisitilanteissa. Työttömyyden osalta rajauksen on tarkoitus perustua työttömyyden kestoon.

Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä niin, että suurempi osa opiskelijoista siirtyy töihin jo kandidaatintutkinnolla. –125 milj.

Opintotuesta säästetään. Opintotukikuukausien määrää rajataan. –90 milj.

• Tavoitteena on vähentää maisterintutkintojen määrää 20%, mikä tuskin vielä romuttaa suomalaista koulutustasoa, vaan voi jopa parantaa koulutuksen ja työelämän kohtaantoa. Hyvä, jos opintoaikoja rajataan entistä tarkemmin. Tunnustus: minä ainakin olisin valmistunut vähintään vuotta nopeammin, jos olisi ollut pakko. 

Erikoissairaanhoidon kustannuksia ryhdytään hillitsemään kannustinjärjestelmällä. Tukia ohjataan tehokkaille sairaanhoitopiireille tai muille toimijoille. –200 milj.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan. –150 milj

Lääkekorvauksia vähennetään esimerkiksi korottamalla omavastuuta tai alentamalla korvausprosentteja. –150 milj.

Omais- ja perhehoitoa tuetaan 95 miljoonalla. Kalliimman hoidon korvautumisesta kertyy säästöjä. –220 milj.

• En osaa ottaa kantaa, koska olen allergisoitunut kaikille soteasioille viimeisen kolme-neljän vuoden aikana. Toivottavasti asiakasmaksujen korottamisessa ja lääkekorvauksissa on jotain porrastusta – koskekoot suurituloisia täysimääräisesti ja kaikista pienituloisimpia eivät mielellään lainkaan. Erikoissairaanhoidon osalta matematiikka on varsin raakaa, eikä nykyinen hoito-flow ilmeisesti kannusta pohtimaan hoitosuunnittelussa hoitojen tuottavuutta tai vertailemaan säästettyjä elinvuosia toisiinsa. Niin karulta kuin se kuulostaakin, tästä pystyy taatusti tehostamaan ilman, että keskimääräinen elinajanodote laskee.

Kansaneläkeindeksi- ja kuluttajahintaindeksiperusteiset korotukset jäädytetään vuodeksi 2016. Myöhemmin korotetaan äärimaltilliseksi odotetun palkkaratkaisun mukaisesti. Jäädytys ei koske toimeentulotukea. –355 milj.

Edellä mainittu kansaneläkeindeksin jäädytys ja korotusten rajaaminen lisää verotuloja, koska se pienentää verovähennyksiä. –419 milj.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset jäädytetään. –175 milj.

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan. –115 milj.

• Jos omat inflaatio-odotukseni toteutuvat, niin jäädytykset eivät vielä pariin vuoteen pure etuuksien reaaliseen ostovoimaan. Ihmettelinkin, mihin hulppeat säästösummat perustuvat. 

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan. –83 milj.

Pieniä rikoksia siirretään oikeuskäsittelystä poliisin ja syyttäjän rangaistusmääräysmenettelyyn. –40 milj.

• Miksei tätä olla tehty jo aiemmin?

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata rajataan. –250 milj.

• Ansiosidonnaisen rajaaminen herättää ristiriitaisia tunteita, niin välttämätöntä kuin onkin. Kuten kaikissa muissakin sosiaalietuuksissa, myös tässä on ollut rankka väärinkäytön ja passivoitumisen mahdollisuus. Toivottavasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa rajatessa saadaan tarkkaan dataan perustuvaa tutkimustietoa siitä, nopeuttaako rajaus työttömien paluuta ansiotyöhön. 
• Vuorotteluvapaa sen sijaan on ollut kivaa pikku ylellisyyttä, jonka työllistämisvaikutus on jäänyt kyseenalaiseksi. Menkööt. 

Tekesin tutkimus ja kehitystoiminnan rahoitusta vähennetään. –95 milj.

• Toivottavasti viisaasti ja harkiten! Tekesillä luulisi jo olevan riittävä näkemys siitä, mikä osuus rahoituksesta tuo tulosta. Rahoitusta tullaa suuntaamaan kasvuhakuisiin pienyrityksiin ja "radikaaleihin innovaatioihin" - ilmeisesti siis tukia vähennetään konventionaalisilta aloilta. Fair enough.

Leikataan kehitysyhteistyötä ja muutetaan avustuksia lainamuotoiseksi. –300 milj.

• Leikataan 200 miljoonaa, muutetaan lainaksi 100 miljoonaa. Henkilöstöä tullaan vähentämään. Aika universaali suunta, ei herätä suuria kauhunkiljahduksia. Kansainvälisistä sitoumuksista tulee pitää kiinni. Monet maat harrastavat tässä, ja esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahatavoitteissa budjettiteknistä kikkailua – saa nähdä, alkaako Suomikin laskea esimerkiksi kansainväliseen kriisinhallintatyöhön käytetyt määrärahat kehitysyhteistyövaroihin

Valtion hallintomenoja vähennetään eläkepoistumaa ja uudistuksia hyödyntämällä. –120 milj.

• Hear, hear! Systeemin sisältä näen, että tehostamisen varaa on. Virkasuhde on kauhea, syyllisyyttä herättävä asia. Siis työnantaja ei pääse minusta ennen eläkeikää eroon, jos osoittaudun epäpäteväksi tai patalaiskaksi. "Säästötavoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja." Hyvä niin.