Yöpöydällä nyt

Moikka! Äkillisen lifestyle-vinksahduksen johdosta esittelen yöpöytäni. Oikeastaan yöpöydän kuorrutuksen. Ja pari lattialla tilapäisesti lepäävää tavaraa. Saas nähdä, missä vaiheessa pitää luopua kirjapinoista ja antaa tilaa liivinsuojuksille, pukluharsoille, nännivoiteelle ja käytetyille vaipoille. Toistaiseksi pino on kuitenkin varsin kirjapitoinen.

Ensin yleiskuvaa. Nopealla yhteenlaskulla tuossa on neljätoista kirjaa, joista kolme taitaa olla luettuja ja kaksi aloitettuja. Lisäksi kuvassa pakollinen vesilasi, käsirasva ja tuollainen kaapelilensku hiuksille.

Etummaisessa pinossa on kirjat, jotka päässevät etusijalle jonossa. On Vimmaa, Jalosta ja Holmaa. Alimpana, suttuisena tietysti, Marklund & Snickaren Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan - emansipatorinen feministikirjallisuus lienee omiaan voimaannuttamaan niinä hetkinä, kun nännit vuotaa verta ja naapurin kokeneet äidit paheksuu meidän vauvan huutoa.

Taaemmasta pinosta paikkansa ovat miltei vakiinnuttaneet pari ikiprojektia sekä muutama hyllyyntymistä tai palauttamista odottava luettu kirja. Kolme ylimmäistä (Lundán, Pulkkinen, Valtonen) on luettu. 

Boothin skandinaaveille ja sellaisina itseään pitäville suomalaisille armottomasti naljaileva The Almost Nearly Perfect People on jo aloitettu, mutta odottaa sitä aikaa, että keskittymiskykyni nousee gerbiilin tasolta lähemmäs kotikissan tasoa. Hemingwayn ex-vaimon Martha Gelhornin The Face of War on myös jo liki puolessa välissä - parasta antia on fanittamani Papan elämän liepeillä kurkistelu, mutta myös Gelhornin lyhyt ja harhainen kuvaus piipahduksestaan Suomeen talvella 1939-1940. 

Sitten onkin pinossa muutama teos, joihin en ole vielä ehtinyt muodostaa suhdetta: Essbaumin Hausfrau (luvataan jännitystä ja erotikkaa!), Grassin Kampela (ei voi pettää) McManuksen The Unfortunates (pitäisi olla sekä hulvaton että sydäntäsärkevä - odotan tämän ja imetyshormonien yhdistelmää), Singerin Shosha (lisää erotiikkaa, nobelistikierteellä) ja sokerina pohjalla hieman yhteiskunnallisempi Lodeniuksen Bushin uusi maailma (jonka olisi voinut lukea ilmestyessään joskus 10-15 vuotta sitten, mutta joskus jälkiviisaudessa pääsee hyvälle metatasolle menneisyyden tulevaisuuteen kurkistamalla).

Lattialle ovat päätyneet eilen aloittamani Barnesin Kuin jokin päättyisi sekä tuoreehkon aikakauslehti WAU.:n uusin numero, josta en ole vielä oikein muodostanut mielipidettä. Ehkä luen nuo kirjat ensin.

Viimeisenä esittelen viime viikolla pedikyröidyt varpaani, vuosi sitten itse asennetun yksisauvaisen tammiparketin sekä kauranjyvillä täytetyn kissatyynyn. Jos luit tänne asti, niin viimeisestä voi päätellä, että tuntemuksia on ainakin sen verran, että välillä lämmin kissatyyny alaselkää vasten tuntuu hyvältä.

Mitäs teidän yöpöydiltänne löytyy?